Puolivuotiaan vauvan ruokailuhommat- Sosetta, sormiruokaa ja sotkua

Kun vauva E täytti hiljattain kuusi kuukautta oli se samalla myös virstanpylväs aloittaa aktiivisempi kiinteiden safkojen syönti. Viimeistään puolivuotiaanahan tulisi vauvan ruokavalioon lisätä kiinteitä ruokia, tähän asti riittää pelkkä maito vaikka moni aloittaa maisteluhommat jo aiemmin. Me annettiin ekoja suupaloja neljä kuukautta vanhana, tällöin määrät oli tooosi pieniä. Tuo termi ”kiinteät” oli ainakin itselle hieman harhaanjohtava, sillä soseitahan tuo pääsääntöisesti syö ja näiden olomuoto on omalla mittapuulla kaikkea muuta kuin ”kiinteä”. Meillä syödään iloisesti sekaisin sosetta ja sormiruokaa ottamatta tiukasta ruokailuaikataulusta sen enempää stressiä. Nukutaan kun nukuttaa ja syödään silloin kun se parhaiten aikatauluihin sopii. Toki ruokamahdollisuutta tarjotaan mahdollisimman usein, jottei karseeta nälkää pääsisi kehittymään. Nälkäistä tytärtä tai – etenkään – äitiä ei jaksa kukaan.

sormiruoka
Päivän menu: marja-hedelmäkimara ja maapähkinäkaurakakku kera maissinaksujen

Tavallaan tuo syömishomma on hauskaa ja tavallaan aivan saatanasta.  Hauskaa on katsoa kaverin reaktioita ja innostusta safkaamiseen, mutta ainakin näin ennenkuin hommasta on tullut rutiinia on tuo todella aikaavievää. Ja pelottavaa. Kiinteiden ruokien kanssa tulisi pikkuhiljaa siirtyä 5 x päivä rytmiin ja sitä kun haluaisi totuttaa vauvan terveelliseen sekä vaihtelevaan ruokavalioon  ei ajanvieteongelmia ole sillä päivät pyörivät aika vahvasti ruokailun ympärillä. Ruokaa tehdään, syödään ja erityisesti S I I V O T A A N. Maitoruokavalio on niin helppo, kiinteiden ja soseiden ynnä muiden safkojen kanssa sotku on joka kerta ihan infernaalinen, eikä tuolle oikein minkään mahda, tekemällä oppii. Itsessä on siivousnatsin vikaa, joten ei kyllä pysty jättämään sotkuja lojumaan. Vinkkinä, baby wipeseilla lähtee ruokasotkut näppärästi niin vauvasta kuin kalusteista! En kyllä suosittele vauvan herkkää ihoa usein näillä pyyhkimään, mutta ei ainakaan meille ole tullut mitään reaktiota satunnaisesta suun tai käsien pyyhkimisestä. Usein ruokailuhetket päättyvät kokovartalokylpyyn. Tähän on kylläkin tuonut helpotusta toinen vinkki; pitkähihainen ruokailutakki. Tämä meidän kuvissakin näkyvä sirkuspellemäinen asu on Ikean mallistoa. Vahva suositus, vähentää pyykin määrää huomattavasti!

Pahin osa on kuitenkin uskaltautua antamaan tyypille mitään muuta kun silkinsileää sosetta, tukehtumisen pelko kun on vahvasti läsnä. Sitä on kyllä oppinut huomaamaan että vauvan kakomisrefleksi on tosi herkkä, monesti tilanne näyttää pahemmalta kun mitä on. Mikäli sormiruokaa on mätetty kerralla suuhun liian paljon, alkaa vedet silmissä kakominen, vaikkei oikeaa tukehtumisen riskiä ole. Itse olen kyllä tosi tarkka että kaikki sormiruokana tarjottu on sellaista, että se muussaantuu itsestään hampaattomassakin suussa.

sormiruokailu maissinaksut
Ääntä kohti! Maissinaksut maistuu aina. Sirkuspellen asu on pitkähihainen ruokailutakki, iha loisto.

Kuten sanottu, me ei noudateta mitään tiukkoja kriteereitä ruokailun suhteen, annetaan kaupan safkoja, itsetehtyjä soseita, puuroja ja sormiruokia sulassa sovussa. Noi kaupan piltit ja bonat on kyllä ihan lifesaver, niin helppoa verrattuna siihen että kaiken tekisi itse. Kannattaa ehkä vain katsoa ne vaihtoehdot johon ei ole lisätty ihan turhaa sokeria. Vaikka erilaisia safkojen monipuolisessa tarjoamisessa on runsaasti hyötyjä, kannattaa pitää mielessä että yksivuotiaaksi asti maito on ykkösruoka jolla mahaa täytetään

E on saanut maistaa jo vaikka mitä, kaikki on tähän asti alas mennyt vaikka ilmeet ovat joskus vähintäänkin pöyristyneitä. Pitkin hampain – tai tässä tapauksessa ikenin – hän kuitenkin kohteliaasti vetelee kaiken tarjotun, osa päätyy jopa mahaankin asti. Tähänastisista safkoista selviä suosikkeja on ollut (jokaisen lapsiperheen kaapista löytyvät)maissinaksut, avokado, iskän tekemä puuro johon on soseutettu marjoja, appesiini, ananas, tietyt hedelmäsosepiltit, lasagne- ja kalaperunapiltti.. no itseasiassa harva safka on ollut sellainen joka ei niin maistu. Ja vesi on ihan ykkösherkkua myös, sitä tarjoillaan nokkamukista! Pitää tunnustaa etten kovin monta kertaa ole jaksanut väsätä jotain hienoja sormiruokakakkuja, mutta pyhänä tarkoituksena toki on silloin tällöin panostaa. Ohjeita vauvalle sopiviin monipuolisiin sormiruokiin löytyy Simppeli Sormiruokakeittiö-sivustolta. Parasta on, jos vauvalle voi antaa samaa ruokaa mitä muu perhe syö. Suolaa tulisi välttää, mutta ainakin meillä mausteita voisi alkaa pikkuhiljaa lisäämään.

Pthyi!

Meillähän mukula on lähtenyt jo reippaasti liikkeelle ja ryömii päivät pitkät ympäri lattioita sen näköisenä ettei konttaamiseenkaan enää kauaa aikaa kulu, tämän liikkumisen myötä myös ruokahalu ja määrät ovat selvästi kasvaneet.  E on ihan pienestä asti ollut kova jumppaamaan ja liikkumaan, senkin takia lienee hoikka mutta hyvin jäntevä  tyttö. Ilmeisesti noita safkamääriä pitää korottaa ihan huolella ettei pääse tuosta laihtumaan.

Tällä kertaa ruokailu oli siistimmästä päästä mutta päättyi päälleen puklaamiseen, sattuuhan noita!

Miten teillä on sujunut siirtymä kiinteisiin, onko ehdottomia suosikkeja/inhokkeja 🙂 ?

sormiruokailu sotku
Jälkipyykki ja karvainen puhdistuspartio apajilla
Tykkää tai jaa postaus 🙂