Oma häälehti hääjuhlaan

Yksityiskohta häälehdestämme

Oma häälehti, siinäpä hauska ajatus! Koska rahareikiä ja tekemistä ei muuten ollut riittävästi (sarkasmivaroitus), niin päätin että itse painatettu, meistä kertova häälehti se on saatava. Halusin, että lehti on myös kivannäköinen, eikä vaan perus wordilla kirjoitettu tylsä läpyskä. Käytin hommassa netistä löytyvää ohjelmaa nimeltä Lucidpress , jonka käyttö alkukankeuden jälkeen oli mielestäni helppoa.

Sisällöntuotanto ei ollut mikään kivuton homma, yllättävän haasteelliseksi osoittautui keksiä viihdyttävää lukemista sivukaupalla. Painatettiin häälehteen mm. Menu, illan ohjelma ( ei kannata laittaa tarkkoja kellonaikoja ettei mene kellon vilkuiluksi!) , naistenlehtityyppiset kysymykset minulle miehestä ja vice versa, esittely kolmannesta perheenjäsenestämme eli koirastamme , hassuja kuvia ja runonpätkiä unohtamatta. Oma suosikkini oli ystäviemme kertomat, meitä kuvaavat, hauskat sattumukset mitä on joskus tapahtunut, nämä painatimme kyseisen kertojan nimen ja kuvan kanssa. Lehdestä tuli A5-kokoinen, A4 olisi mielestäni ollut liian iso. Jaoimme lehdet valmiiksi odottelemaan pöytiin juhlapaikalle, jotta vieraat voivat selailla niitä meidän tuloa ja ruokailun alkamista odotellessa. Nämä toimivat myös hyvinä icebreakkereina ( kyllä, se on sana).

Upeasti sensuroitu häälehtemme kansi

Painatettiin meidän lehti Picaset Oy:ssä , lähetin materiaalin PDF:nä heille ja valmiit lopputulokset olivat noudettavissa Pitäjänmäellä sijaitsevasta toimipisteestä muistaakseni parin päivän päästä. Koska olin tehnyt sisällön itse ilmaisohjelmalla ilman AD:n koulutusta, eivät odotukset olleet hirveän korkealla… mutta valmis lehti olikin yllättävän kivan näköinen! Tiedossa oli, että resoluutio ei ole tuolla käyttämälläni ilmaisversiolla paras mahdollinen, mutta valmiit kuvat olivat aivan riittävän hyvälaatuisia, Picaset teki oikein hyvää jälkeä! Hintakaan ei ollut mielestäni mikään mahdoton. Painatettiin lehtiä kyllä jälkikäteen ajateltuna ihan liikaa, nyt niitä on ainakin reippaasti muistona jäljellä..Jokainen vieras ei tosiaan tarvitse omaa versiota 🙂