Juhannuksen terassihommia ja Noro-vessa
Kerrankin voi olla aidosti iloinen vallitsevasta perinteisestä kesäsäästä, joka on Fintelligensin klassikkobiisi Rotkoa lainatakseni ”kylmä, lyhyt ja harmaa”. Muuttoviikko on menossa eikä remontti ole valmista nähnytkään… myös vanhan kodin pakkaaminen kasaan siinä sivussa on ihan oma projektinsa. Joten esterin näyttäessä mistä kus..pesee voi hyvillä mielin voi olla sisätiloissa eikä mieli halaja aurinkoon ulos.
Juhannus menikin tänä vuonna pitkälti terassihommissa, mutta hieman erilaisissa kuin mihin on aiempina vuosina ehkä tottunut. Terassimme on rakennettu edellisen asukkaan toimesta viime kesänä, mutta sitä ei oltu vielä käsitelty joten se oli ihan tuollaista paljasta puuta. Me haluttiin siitä musta ja kerettiin yksi kerros mustaa väriä (eli terassiöljyä) vetää sunnuntaina, jolloin luojan kiitos säästyimme sateelta. Moni onkin kysynyt eikö musta terassi ole kuuma, mutta ei se ole 🙂 Tuo musta puu ei kuumene ja voiko Suomen kesässä oikeesti olla liian kuuma?
Terassin väri valittu sielunmaiseman mukaan (vitsi vitsi) |
Mieheni on nähnyt valtavan vaivan pikkuvessan mikrosementoinnin kanssa ja lopputulos on mielestäni tosi hieno. ”Tein itse ja säästin” pätee erityisen hyvin tähän, sillä saatiin tarjous joka oli kolmen tonnin luokkaa ( pikkuvessan koko jotain kaks neliötä) mutta itse tekemällä on materiaalin hinta kuutisen sataa. MUN mielestä lopputulos on ihan yhtä hieno kuin ammattilaisen tekemänä! Että täällä ois nyt yksi itseoppinut mikrosementoija joka on varmasti käytettävissä kunhan hinnasta sovitaan… (sen pitää vaan eka unohtaa miten iso homma tuo on ollut). Mikrosementin voi siis vetää kaakelin päälle eikä se vaadi purkutöitä ja lopputulos on tuollainen modernin betonimainen, meillä värinä on valkoinen. Uusimme myös kaikki vessan kalusteet ja meikäläistä nauratti lavuaarin pahaenteinen merkki, Noro…Nomen est omen?
Noita kerroksia on vedetty toosi monta! Ensin laasti ja päälle kerroksittain mikrosementtiä. |