Vuoden 2021 yhteenveto
Vuosi 2021 on pelattu läpi, joten otetaanpa pieni yhteenveto miten meni noin niinkuin omasta mielestä! Koska muistini on hyvä, mutta lyhyt kuin vapaaehtoisten muuttoavustajien jono, on ihan kiva myöhemmin palata tänne tarkistamaan mitä ihmettä sitä tulikaan tehtyä kyseisen vuoden aikana.
Mä en tee vuoden vaihtuessa uuden vuoden lupauksia, mä teen niiden sijaan aarrekartan. Elämässähän parasta -ja pahinta- on se, että kaikki on mahdollista. Kun aamulla heräät, et tiedä mitä päivän aikana tulee tapahtumaan. Voit toki suunnitella, mutta elämä yllättää, etenkin jos pitää mielen avoinna.
“It’s funny how day by day nothing changes. But when you look back, everything is different”.
C.S. Lewis
Kuten aina, on vuosi ollut ylä-sekä alamäkeä. Jos olisi pelkkää nousukiitoa ei huippuja erottaisi, joten näin on hyvä. Vuoden merkityksellisin asia oli tietysti toisen lapsen syntymä. Minulle – ihmiselle joka ei ikinä lapsista haaveillut – lapset ovat antaneet paljon enemmän kuin osasin kuvitella. Mutta toki he myös vaativat veronsa, korkojen kera!
Pahinta pa*kaa on kaikki koronajohdannaisongelmat, ei niistä sen enempää koska oon niin kypsä koko k-sanaan. Mulle on ollut jo pitkän aikaa selvää, että jokainen päivä on niin arvokas, etten todellakaan aio kuluttaa niitä peläten jotakin, mikä saattaa olla vaarallista mutta todennäköisesti ei. Elämä on yhtä riskiä muutenkin ja täynnä vaarallisia sairauksia.
I choose to live, not just exist
Alkuvuosi 2021
Vuoden 2021 alku oli aivan perseestä, kiitos kammottavan raskauspahoinvoinnin mikä vei fyysiset ja henkiset mehut. Kotoa ei tullut poistuttua postilaatikkoa pidemmälle, sitäkään ei joka päivä jaksanut tehdä. Välillä kävin sairaalassa keräämässä voimia. Pahoinvointi loppui maaliskuussa, aika samoissa ajoin sen kanssa kun saatiin tietää että sen aiheuttaja on nykytermein ilmaistuna miesoletettu. Tytön jälkeen pieni poika tuntui omituiselta ajatukselta!
Kevät 2021
Keväästä ei juuri mitään spessua mieleen jäänyt, pahoinvointi helpotti niin elämä – ja ruoka ylipäätään – alkoi maistua taas vähän paremmalta. Omistauduin puutarhanhoidolle ja taimien kasvatukselle suurella antaumuksella, hoivasin pikku kasvinalkuja kuukausitolkulla, mutta lopulta kukaksi asti kasvoi vain muutama 😀 Tästä opin, että kylvämällä siemenet suoraan maahan saa useiden kukkien kohdalla paremman lopputuloksen… Lukuunottamatta kiinanasteria! Ne selvisivät taimi–bootcampistani ja kukkivat niin kauniisti loppukesästä, että aion esikasvattaa niitä tänäkin vuonna.
Kesä 2021
Kesä jäi historiankirjoihin hellekesänä, josta itse nautin suuresti. Moni säälitteli meikäläistä, kun viimisillään raskaana joutui helteessä kärvistelemään, mutta itseäni ei haitannut ollenkaan. Olo oli varsin hyvä, eikä juuri lainkaan tukala! Lämmöstä en Suomessa valita koskaan.
Äitiyslomalle jäin kesäkuun puolivälin jälkeen ja mökillä tuli vietettyä päivä jos toinenkin. Käytin myös muumimaailmassa, sekä Tykkimäellä, joka olikin meidän kolmeveen mielestä huippupaikka! Tai siis molemmat edellämainituista olivat, niitä muistellaan yhä usein.
Vauva antoi odotuttaa itseään lopulta 2 vkoa yli lasketun ajan elokuulle asti, joten loppukesän viikot olivat piiiiitkiä.
Syksy 2021
Pieni vauva aurinkoisemme syntyi elokuussa Espoon Jorvissa, kaikinpuolin hyvän synnytyskokemuksen saattelemana! Kotiinkin päästiin jo saman päivän aikana. Hauska detalji oli, että vauvamme serkku syntyi heti seuraavana päivänä, samassa paikassa! Ikäeroa serkuksilla on siis kokonainen päivä.
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että ensimmäinen vauva ei – vastoin yleistä puhetta- muuttanut elämää täysin. Ainakaan negatiivisessa mielessä. Ei me missään baareissa ravattu muutenkaan ja vauvan kanssa pystyi käymään ihan yhtälailla meidän menoissa kuin aiemminkin. Meitä on onneksi kaksi huoltajaa.
Sen sijaan vauva nro 2 muutti arkea tietyllä tapaa enemmän; nyt elämä oikeasti pyörii lasten ympärillä. Kaksi lastahan ei siis mene siinä missä yksi ja luojan kiitos meitä on -yhä- se kaksi huoltajaa. Yhden lapsen kanssa omaa aikaa oli hieman enemmän, nyt se on tosi kortilla. MUTTA niin sitä myös oppii ajankäytön mestariksi kun on pakko!
Pieni poikasemme on täydellinen vauva, hyväntuulinen, iloinen ja reipas, hyvinsyönyt vesseli. Ajatus pojasta tosiaan tuntui odotusaikana tällaiselle tyttöjen juttuja rakastavalle vieraalta, mutta nyt sitä on vain ja ainoastaan onnellinen että on molempia sortteja. Kuinka meille sattuikaan maailman suloisin pieni mies, joka kietoo pullean pikkusormensa ympärille kaikki, ketkä hänet ovat päässeet tapaamaan.
Koska kyseinen pieni mies on myös maailmanluokan puklaaja, tuntuu että syksy on mennyt enemmän tai vähemmän pyykkiä pestessä. Loputtomat pyykkivuoret ja jatkuva siivous muutenkin ovat jotain, minkä parissa toivoisi voivansa viettää jatkossa hieman vähemmän aikaa…
Talvi 2021
Marraskuussa kävimme Lanzarotella, mikä olikin varsin onnistunut reissu! Lasten kanssa reissaaminen on mun mielestä ollut aina vaan kivaa, ei siinä ole ollut mitään ongelmia.
Reissun jälkeen alkoikin joulun odotus ja joulukuu hurahti ohi nopeasti. Perus lapsiperheflunssia oli ajoittain, mutta ei mitään isompaa. Jouluaatto vietettiin ekaa kertaa vain oman perheen parissa ja se olikin varsin mukavaa. Pukki muisti toivotuilla lahjoilla. Tämän jälkeen lähdettiin viikoksi mummolaan ja sillä tiellä ollaankin yhä!