Beben kuulumiset – 5 kk edition

Vauva E täytti tällä viikolla  kokonaiset 5 kk ja koska taannoin instassa tekemäni jutunaihekyselyn perusteella ainakin paria ihmistä kiinnostaa ihan perus perhearkikin niin täältä pesee! Me ollaan varmaan sellainen prismaperhe ja arki on sitä perusmeininkiä, mutta  kyllä vauva on tuonut siihen perusarkeen paljon positiivista sekä erityisesti sisältöä. Tämä siis tiedoksi teille parikymppisille jotka meitä tylsimyksiä dissaatte 😀 Suosittelen.

Mitä sellainen 5 kk ikäinen vauva sitten duunaa? Vauvathan ilmaisevat itseään ajoittaisella jokeltelulla, eli siis matalavolyymisellä söpöllä juttelulla. Saattaa päteä joidenkin kohdalla, en tiedä, mutta täällä totuus on kaukana tuosta. E juttelee esimerkiksi kirkumalla, murisemalla, hinkumalla kuin keuhkoahtaumapotilas ja pärisyttelemällä niin että kuola roiskuu. Tuo kirkuminen on nyt pitkään ollut ihan ykkösjuttu, volyymi on yli kaikkien sallittujen rajojen ja se kirkumisen äänenkorkeus rikkoo kutakuinkin ikkunat. Iltaisin- ja aamuisin- näihin privaattioopperaesityksiin kuluu usein tunteja ja voin kertoa että tärykalvot ovat oikeasti kovilla.

Kierähtäminen selältään vatsalle on onnistunut hienosti jo pitkään ja kova olisi halu päästä eteenpäin muutenkin. Sisukkaan ja pitkäkestoisen äheltämisen jälkeen on tyyppi onnistunut kampeamaan itsensä leikkimaton reunan yli  mutta toistaiseksi seinä on noussut pystyyn heti leikkimaton ulkopuolella. Ja sehän harmittaa. Tämän äidin mielestä ei tarttis olla noin kova kiire liikkeelle mutta eipä tuota estääkään voi… Vauvojen sisukkuudesta voi kyllä ottaa aikuinenkin oppia, bebet jaksavat harjoitella samaa asiaa lukemattomia kertoja eivätkä anna epäonnistumisten haitata. Kun on tarpeeksi kova motivaatio, pääsee pienin askelin eteenpäin ja lopulta tavoitteeseen asti väistämättä.

Uusia haasteita asettaa myös käsien kehittynyt motoriikka ja kehitysvaiheeseen oleellisesti kuuluva kaiken mahdollisen suuhun laittaminen. Herkuteltu on jo tietokoneen laturilla ja Onnikoiran leluilla, muun muassa. Meikäläiselle tämä aiheuttaa kylmää hikeä ja uhkakuvia kaikesta mitä voisi käydä. Luvan kanssa suuhun on maidon lisäksi laitettu jo maistiaisia hedelmistä, perunasta ja marjoista. E ei ole mikään tyhjännauraja vaan hänen huumorintajunsa on hyvin sofistikoitunut. Vaativa yleisö, mikä tahansa naamanvääntely ei naurata vaan hänellä on tietyt jutut mitkä saavat tyypin repeämään. Ehdottomasti hauskinta mitä E tietää on Onnikoira, koiran puuhastelujen seuraaminen kirvoittaa usein spontaanit naurut. Hyppyyttäminen, lorut ja lentokoneleikit ovat myös ihan lemppareita.

Kaikenkaikkiaan E on iloinen ja tyytyväinen vauveli, jonka rauhallisuutta usein ihastellaan. Tässä suhteessa kaveri onkin kovin vieraskorea, sillä vieraiden läsnäollessa hän istuu sylissä hiljaa ihmetellen eikä siitä kiekuvasta ja omaa tahtoa näyttävästä neidistä näy vilaustakaan. Meikäläisen rakkaus ihaniin lastenvaatteisiin jatkaa kasvuaan ja -ainakin osittain- odotan vähän viileämpiä kelejä jotta voi pukea päälle muutakin kun perus hihattoman bodyn. Tai no, en oikeesti odota. Semmottiset pikakuulumiset siis täältä!