Vauvan ensimmäinen syntymäpäivä!

 

yksivuotias
Neiti yksvee uuden lempparilelun kanssa

Enhän mä kestä että VAUVA E  täytti kokonaisen yhden vuoden, eikä virallisen määritelmän mukaan ole enää vauva. Epävirallisen määritelmän mukaan tosin hän on vauva ainakin seuraavat  seitsemän(toista) vuotta. Jo antiikin filosofit kun ovat ajan käsitteestä väitelleet, niin lienevätkö tulleet samaan tulokseen kuin itse… Eli mitä ilmeisimmin ajankulku lasten myötä oikeasti muuttuu. Viikko on silmänräpäys. Monta kertaa olen kuullut sanonnan että lasten kanssa päivät on pitkiä mutta vuodet lyhyitä. Ei pidä paikkaansa, kyllä ne päivätKIN on pirun lyhyitä!

bobles marmori elefantti
Tältä meno näyttää AINA kun yritän ottaa kuvaa.

E on ihan mahtava tyyppi ja meillä on käynyt tuuri että hän on just meidän mukula. Meillä ei vauvavuosi ole ollut selviytymistä vaan siitä on kyllä nautittu. Valtava merkitys on tietysti ollut sillä että vauva on ollut hyväuninen, hyvä syömään ja terve. Perus räkäflunssa on toki sairastettu ja se oli kyllä p*rseestä, I must say. Silloin jäi yöunet vähiin itse kullakin ja sitä räkää on joka paikassa. Aivastuksen jälkeen tyyppi pyyhkii naamansa käsillään ja lähmii niillä räkäkäsillä sitten ympäriinsä jos ei nanosekunnissa ehdi väliin. Siivousintoilijan unelma.

Yksvee neuvolassa pituutta mimmillä on 75 ja rapiat senttiä, joista suurin osa jaloissa, naisen painoahan ei saa kysyä. Rokotteita neuvolassa tuikattiin kokonaiset kolme kappaletta, aina niitä sivuvaikutuksia kysellään niin meillä ainakin meni maha muutamaksi päiväksi sekaisin ja väsytti tavallista enemmän. Harmillisesti väsymys iski pahiten just kun oltiin ottamassa yksivuotiskuvia valokuvaajalla. Tukea vasten on kävelty jo kuukausitolkulla, mutta ilman tukea kävely ei vielä kiinnosta. E on kehittänyt liikkumiseen oman metodin, hän menee eteenpäin polviltaan. Kuulemma varsin harvinaislaatuinen tapa vauvalle liikkua. Sen ajan mitä neiti on hereillä, ei tartte kyllä kuvitella keskittyvänsä itse mihinkään. Olisikin kiva keksiä hänelle puuhasteluja, joiden parissa neiti viihtyisi itsekseenkin vähän pidempään.  Odotan kyllä innolla kevät-ja kesäkelejä jolloin voi lähteä puistoon purkamaan energiaa, oletus on että siihen mennessä neiti pysyy jo jotenkuten omin jaloin pystyssäkin. Kyllä tää Suomen talvi-ilmasto on oikeesti niin haastava verrattuna johonkin lämpöisempään maahan, ehkä ihan muutaman kerran joutunut kiroilemaan Espoon katujenhoitoakin tässä lumi-jää-sohjokaaoksessa.

Cutiepatootie

 

Meidän neiti-tasan-yksveen lempihommia

  • Tanssiminen ja musiikin tahdissa jammailu. Kun alkaa laulu soimaan, Elle lähtee karkeloimaan. Rytmi on selkeästi veressä, en tiedä mistä peritty.
  • Kiipeily. Uusi taito joka mahdollistaa uusia tuhoamis-tai itsensä satuttamismahdollisuuksia, jee!
  • Laatikoiden avaus ja sisällön maahan heittely. Vanha taito jossa tyyppi kehittyy koko ajan… Kaikenlainen tavaroiden heittely  ylipäätään on the best.
  • Halailu. Ennen unille menoa ja heti herättyä halaillaan kovasti <3 Myös kesken leikkien tullaan välillä hakemaan halaus, jonka jälkeen sekoilu jatkuu.
  • Uimahommat. Käydään viikottain vauvauinnissa ja se on ollut tosi kiva harrastus. Yksi sessio on kovin lyhyt ( puoli tuntia), mutta ilmeisesti noin pienet ovat niin nopeita oppimaan että joka kerralla kaveri on edistynyt huomattavasti. Ja se vesi on niin ihanan lämmintä että uiminen on nautinto uimahallikammoiselle äidillekin! Vähintään ruumiinlämpöistä sen uimaveden olla pitää.
  • Vilkuttaminen. Taito joka opittiin uimakoulussa loppuleikissä ja sitä on ahkerasti harjoiteltu.
  • Hassuttelu. Hän on hyvin tarkka huomaamaan, mitkä tempaukset naurattavat yleisöä. Jos erehdyt vahingossa nauramaan jollekin mille ei pitäisi, on se iso virhe. Esimerkiksi ruuan päristäminen volyymilla suusta ON hauskan näköistä, mutta sille ei kannata nauraa ellei halua siivota ympäriinsä päristeltyä ruokaa joka aterian jälkeen.

Ei-niin-kivoja-hommia puolestaan ovat..

  • Nukkumaanmeno. E tarttee vielä kahdet päikkärit, mutta päikkäreille tainnuttaminen on välillä oma hommansa. Unta vastaan taistellaan viimiseen asti, eikä väkisin tietenkään saa ketään nukkumaan.
  • Herääminen. Harmittaahan se vaivalla saavutetuilta hyviltä unilta herätä. Vaatii hetken mietiskelyn ja sylihommat heti herättyään.
  • Hiuspannat, päähineet ja koristeet. Näyttäisivät supersöpöiltä mutta ne revitään välittömästi pois 🙁
  • Tietyt ruuat, kuten iskän hartaudella tekemä broilerivihannesmössö. Pastaa sen olla pitää!
  • En keksi enempää asioita mistä tyyppi ei niin tykkäisi, kyllähän tuo välillä kitisee mutta yleensä se on väsymystä tai vaihtoehtoisesti joku pöpö mikä riivaa. Onneksi paljoa ei ole tarttenut sairastella *koputan puuta*

Synttäribileet ovat vasta tulevana viikonloppuna, mutta toki tein synttärisankarille tuollaisen smoothiekakun joka oli pohjan digestivekeksejä lukuunottamatta hyvin fitness. Huolimatta sokerin, kerman (kookoskermaa oli) ja voin puutteesta, oli kakku oikein hyvää, vähän kuin kiinteämpää smoothieta söisi. Ja mikä tärkeintä, sankari itse tykkäsi kovasti.

smoothiekakku vauvalle
Vauvan oma kakku

 

Paljon onnea meidän rakas söpöläinen!