Taapero talutushihnassa

”Raising kids is like a walk in park…Jurassic park!”. Tuon lausahduksen voi vilkkaan taaperon ( saati useamman!)  omistava vanhempi varmasti allekirjoittaa…  Huikean hauskaa on katsoa, miten yksvee oppii koko ajan uusia asioita ja yllättää jatkuvasti fiksuudellaan sekä hassuttelutaidoillaan, mutta kyllä pikkuvauvan kanssa huomattavasti helpommalla pääsi! Siitä asti kun omat jalat neidillä alkoivat kantaa, on hauskuuskertoimen lisäksi vaikeuskerroin kasvanut jatkuvasti. Kesä on kyllä ihan parasta aikaa kun meikä-äitikin menee mielellään ulos auringonpaisteeseen, toista se olisi räntäkeleillä… Neiti kun on vielä toistaiseksi kotihoidossa niin omat lelut ja koti ylipäätään on todella nähty. Tuollainen 1v 3kk vanha on vähän niinkuin virtahepo, juoksee ulkonäköönsä nähden hemmetin nopeasti. Neidin yksi lempiharrastuksista on myös kiipeily, kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin paikkoihin.

Koska taapero on tosiaan älyttömän nopea ja arvaamaton, ei silmiään parane edes räpäyttää mikäli muksun laskee rattaista vaikkapa nyt kauppakeskuksessa lattialle. Sinä aikana kun silmäluomet toisiaan koskettavat on taapero karannut jo kauas horisonttiin. Tuollaisen 1-1,5 vuotiaan kanssa ei tasan onnistu neuvotella asioista, noin pienet tekevät just sitä mitä heitä sattuu huvittamaan. Myöskään järki ei valitettavasti vielä paljon päätä paina, joten omaa parastaan eivät reppanat vielä ymmärrä. Ainakaan meidän mimmi ei missään nimessä halua pitää kädestä kiinni, motorisia taitoja pitää ehdottomasti saada harjoitella itse. Toivottavasti siinä kahden vuoden iässä menohalut olisivat hieman rauhoittuneet ja kieltoja tai pyyntöjäkin uskottaisi edes joskus. Hiljattain oli lehdessä juttua taaperosta, joka oli omin nokkineen karannut juna-ajelulle. En ihmettele hetkeäkään, miten näin pääsi käymään! Onneksi tarinalla oli onnellinen loppu.

Erityisesti meidän tulevaa Nizzan reissua ajatellen ostinkin tytölle talutusvaljaat, jotka ovat tosin repun muotoon naamioituneet. Aluksi oli tarkoitus ostaa ihan rehelliset valjaat, mutta olihan tuo reppu kivemman näköinen. On kuulemma hitti taaperoperheissä. En keksi yhtäkään syytä miksi tuon ikäisellä EI pitäisi jonkinlaista talutushihnaa paikoissa joissa vaanii vaara toisensa perään, ainakaan jos ei yhtään ylimääräistä lasta omista. Sen verran minulla on meedion kykyjä, että pystyn näkemään miten rentouttavalta meidän matkaan lähtö lentokentällä näyttää; tyttö huutaa ja kiemurtelee kärryissä, jonotetaan jotta päästään seuraavaan jonoon ( v i h a a n jonottamista), matkatavaroita yritetään pitää kutakuinkin kasassa ja kun muksu hetkeksi kärryistään armahdetaan kävelemään omin jaloin, säntää hän salamannopeasti karkuun. Talutusvaljaat + talustushihna combon avulla vältetään ainakin tuo viimeinen kohta!

Kyllä neiti saa pääsääntöisesti kävellä ihan itse, onneksi asutaan rauhallisella seudulla jossa on metsässäkin lääniä harjoitella vielä kovempaa karkuun juoksemista. Mutta tosiaan just tuollaiset lomamatka-lentokenttä-vilkas rantabulevardi tai ostoskatu autotien vieressä suurkaupungissa-näyttämöt on tällä hetkellä helpoin ja erityisesti turvallisin tapa ottaa haltuun niin, että omin jaloin kulkeva taapero pysyy kontrolloidusti lähietäisyydellä. Se, kuka sanoo että valjaat kuuluvat vain ja ainoastaan koirille ja kyllä lapsen pitää kävellä kiltisti sinne minne käsketään voi tulla näyttämään miten se onnistuu reilun vuoden ikäisen kanssa 😉  Meidän reppu on TÄMÄ malli.

Mites siellä, onko valjaita taaperoilla?