10 vinkkiä pitkälle automatkalle taaperon kanssa
Ennen tulevaa Nizzan reissua tuli sopiva sauma lähteä käymään vähän päinvastaisissa maisemissa Lapissa mökillä. Lähtemistä arvottiin sen verran pitkälle, että yöjunaan lippuja varatessa olivat hinnat nousseet pilviin. Kahdelta aikuiselta viitisensataa euroa reilusta parista päivästä oli turhan suolainen, etenkin kun autokyytikin oli tarjolla. Junaa olisi preferoitu taaperon takia, koska automatka Espoosta Kolariin kuulosti autoilua muutenkin inhoavan neidin kanssa pahemmalta horrorilta kuin tyyliin joku ämpärin jonottaminen Tokmannin avajaisissa. Meidän neiti on vielä aina inhonnut autoilua, monet kauppareissut on ajettu huutoa kuunnellen.
Koska mun faija oli kuitenkin autolla Lappiin lähdössä, niin päätettiin sitten mennä uhkarohkeasti kyydillä. Lähdettiin aamulla viiden jälkeen ajamaan ja alkumatka menikin siinä että neiti jatkoi yöunia yli kahdeksaan. Ehdittiin siis Jyväskylään asti ilman heräämistä. Hirvittävän pitkä aikahan tuo on istua autossa ( ajoaika n. 12 h), siihen nähden meni mun mielestä niin meno-kuin paluumatkakin oikein hyvin. Paluumatkalla olikin sitten vähän vähemmän unta ja enemmän pysähdyksiä, mutta hengissä selvittiin! Lapissa pitää muuten ajaa varovasti sillä poroja seikkailee pitkin pientareita, mekin nähtiin monta.
10 vinkkiä pitkälle automatkalle taaperon kanssa
- Ajoita ajelu niin paljon unirytmien mukaan kuin mahdollista. Silloin kun on uniaika ei pysähdyksiä missään nimessä, ei vessaan eikä tankkaamaan. Tasainen tahti, ei äkkijarrutuksia!
- Anna taaperolle käsilaukku/lompakko jota saa luvan kanssa kaivella, täyttää ja tyhjentää. Lompakon tyhjennys-ja täyttöoperaatio viihdyttää ainakin meidän muksua melko kauan aikaa.
- Tarpeeksi erilaisia eväitä (myös äidille!). Maissinaksut ja pensasmustikat ovat iisejä naposteltavia vaikka ei olisi ruoka-aika. Myös ruokailut voi hoitaa autossa ja siihen kuluu kivasti aikaa.
- Osta matkalle joku uusi kirja tai mielenkiintoinen lelu. Meillä kirjat ovat hittejä, erityisesti sellaiset kirjat joissa on koirien kuvia.
- Hassuttelu toimii yleensä viihdykkeenä jonkin aikaa, jos kaveri ei ole umpiväsynyt. Esimerkiksi äidin hassuttelu maissinaksun syönnin kanssa on yllättävän hauskaa miniyleisön mielestä.
- Lorut ja leikit jotka osallistavat muksua. Ikisuosikit ”aurinko aurinko lettuja paistaa” ja ”harakka huttua keittää” toimivat usein pahaankin itkukohtaukseen.
- Varmista, ettei aurinko häikäise selkä menosuuntaan matkustavaa. Laita turvaistuin sille puolelle, mihin arska ei paista.
- Pahimpaan hätään iPad tai vastaava. Meillä ruutuaika on aika minimissä vielä, mutta pienempi paha on näyttää teletappeja padistä kun kuunnella suoraa huutoa pitkin motaria.
- Jos muksu oikein kiukustuu, kannattaa suosiolla pysähtyä jaloittelemaan. Sen jälkeen matka jatkuu paremmalla mielellä.
- Asennoidu mahdollisimman pessimistisesti niin voit yllättyä iloisesti…
Lappi itsessään on kyllä hieno paikka kesälläkin, etenkin alkukesällä kun ei vielä hyttysiä ole. Meille sattui pari hellepäivää, joten mikäs siinä oli katella maisemia ja yötöntä yötä ( Toim. huom. yölämpötila laski nollan tienoille heti kun lähdettiin :O ). Etäisyydet ovat kyllä näin kaupunkilaisjuntin näkökulmasta tosi pitkiä, kun JOKA paikkaan on kilometritolkulla matkaa. Jos kotoa haluaa poistua on auto ihan välttämättömyys, oli kuinka epäekologista tahansa. Suosittelen kyllä kaikkia pk-seudun kuplassa eläviä laajentamaan välillä reviiriä pohjoiseenkin päin niin näkee mitä eroa on palveluilla ja joukkoliikenteellä, tai ylipäätään asioilla mitkä ihmisten henkilökohtaista ympäristöä ja elämää koskettavat. Toki näin world wide webin aikakaudella puheenaiheet ja ajatusmaailmat ovat paikasta riippumattomia, mutta esimerkiksi kaivoksista en ole pk-seudulla kuullut kenenkään puhuvan toisin kun pohjoisessa jossa kaivos oli se kuumin puheenaihe. Mulla on siis juuret mm. Lapissa enkä identifioi itseäni ”kaupunkilaiseksi”, joten tykkään kyllä kovasti tuosta omasta rauhasta! Toisaalta tykkään myös palveluista, joten tämä Espoo on hyvä kompromissi tällä erää, Helsingin keskustassa en haluaisi enää missään nimessä asua.
