Marraskuussa Lanzarotelle- kokemuksia hotelli H10 suites lanzarote gardens:ista

Suomen marraskuu, tuo synonyymi kaikelle masentavalle, muuttui monta pykälää paremmaksi kun maailma oli vihdoin enemmän auki, passit uusittu ja nokka suunnattiin kohti Kanarian saaria! Patoutunut lomakuume oli pakko päästä purkamaan ja menopäiväksi valikoitui sattuvasti ”vuoden harmain päivä”. Oliko ko. päivä sitten Suomessa se harmain, ei jääty kattelemaan joten en tiiä!
Kohdesaari oli Lanzarote ja hotelliresortina toimi Aurinkomatkojen H10 suites lanzarote gardens. Lapsiperheparatiisi tai – helvetti, kummin päin asiaa haluaa tarkastella.
Melkoinen pettymys näin Kanaria-ensikertalaiselle, että vastoin yleistä tietoa ei kyllä Frederik soinut kertaakaan eikä Danny keikkaillut, vaikka Elvis-imitaattorin look aika lähellä olikin.
Lentomatka pienten lasten kanssa
Meillähän oli mukana 3 kk ja 3, 5 vuotiaat sankarit, joten sen verran lähtö jännitti ettei meikäläinen lähtöä edeltävänä yönä päässyt nauttimaan sellaisesta etuoikeudesta kuin uni. Herätys oli 4.30 aamuyöllä, joten vaaran merkkejä oli ilmassa runsaasti… Kaikki meni kuitenkin tosi hyvin, kolmevuotias nousi innoissaan ylös ja jaksoi superreippaasti koko lentomatkan! Juttua riitti ja tabletille ladattu pikkukakkospeli pelasti tylsistymiseltä.
Vauvakin oli oikein reipas matkalainen, tuo kantoreppu oli koneessakin erittäin jees, sillä vauva nukkui siinä hyvin. Mikäli ahtaissa lentokonetiloissa joutuu vauvaa nukuttamaan vain sylissä, on se aika epämukavaa ja kädet väsyvät, trust me.
Paluumatkalla vauvaa kävi nousu v*tuttamaan ja hän ilmaisi sen äänekkäästi, huuto ei onneksi kestänyt puolta tuntia kauempaa.. Edessä istuva naisihminen vilkuili ahkerasti taakseen, joko vauvaa ihaillakseen tai ärsytyksen takia, luonnollisesti uskon ensimmäiseen vaihtoehtoon.
Hotelli H10 suites Lanzarote Gardens
H10 suites lanzarote gardens saanee nimensä siitä, että pihalle on istutettu vihreää ja erilaisia kukkia, sillä niitähän ei saarella juurikaan luonnollisesti kasva. Uima-altaita oli kolme; yksi pikkulapsille, yksi aikuisille ja yksi iso allas kaikkine härpäkkeineen, löytyi esim. liukumäkiä ja merirosvolaiva. Pikkuallas sekä aikuisten allas olivat lämmitettyjä, mikä oli oikein mukavaa näin vilukissalle.
Pihalla on baari, josta saa pikkunaposteltavaa sekä juomia ja sisällä erillinen ravintola, missä varsinaiset ruuat tarjoillaan. Iltaisin on erilaisia show-ohjelmia ja päivisin myös ohjattua tekemistä niin lapsille kuin aikuislle. Me ei näihin osallistuttu kuin satunnaisen sivustakatsojan roolissa, joten tarkemmin en osaa niistä sanoa.
Hotellihuone oli hyvin perus ilman mainittavia mukavuuksia, sellainen kun nuo perushuoneet tuppaavat etelän maissa olemaan. Mutta eihän tuonne olla hotellihuoneessa asumaan tultu! Kylpyamme löytyi, tämä on aina mukava lisä.
Noin 98 prosentilla hotellin asukkaista oli mukana alle kouluikäisiä lapsia ja vähintään puolella vielä isovanhemmat kaupan päälle – ihan kuten meilläkin. Mehän oltiin matkalla sesongin ulkopuolella ja porukkaa oli varsin sopivasti; ei hirveää tungosta, mutta kuitenkin niin ettei tullut autiokylän fiilistä.
Ruoka ( ja juoma) hotelli H10 H10 suites lanzarote gardens :issa
Koska minähän elän syödäkseni enkä suinkaan syö elääkseni, näyttelee safkapolitiikka suurta osaa onnistuneessa lomareissussa. Ensimmäistä kertaa elämässäni mentiin all in-meiningillä elikkäs All Inclusivella, joka voipi olla hitti tai huti. Lajin helppous viehätti, joten kerrankos sitä tällein kunnon turistimeiningillä jätetään paikalliset ravintolat väliin ja pysytään tiiviisti hotlan keittiön ympärillä.
Espanjalainen keittiö ei todellakaan kuulu suosikkeihini ja manner-Espanjassa reissatessa oon kokenut, että hyviä ravintoloita on vaikea löytää. Uppopaistetut asiat ja omituiset merenelävät (näihin lasken simpukat ja katkaravut sun muut) – ei kiitos.
Hotellilla ruoka oli kuitenkin tosi hyvää! Menu vaihteli hieman joka päivä, mutta tietyt kestosuosikit pysyivät. En ole koskaan syönyt yhtä paljon, yhtä hyviä ja yhtä monipuolisesti erilaisia kaloja, vaalealihaisia paikallisia fisuja oli tarjolla päivittäin vaihtuva valikoima. Myös salaattipöytä oli monipuolinen, ruuasta sai koottua joko lihansyöjän suonet tukkivan kolesterolipommin tai hyvin kevyen terveysaterian.
Koska olen jälkkärifanaatikko, olisin ehkä hieman nostanut tasoa niiden kohdalla. Aamiaisella oli aina tuoreita lettuja lisukkeineen ja lounaalla sekä illallisellakin jälkkäriä jos jonkinlaista, mutta kakku saattoi olla kuivaa ja melko mautonta. Mun erikoisherkuksi muodostui sellainen vaaleanpunainen, mansikankaltainen mousse, joka oli satavarmasti jostakin jauhepussista peräisin. Mutta se oli vaan niin hyvää! Täydellisen pehmeä suutuntuma ja maku jotakin mansikan, hattaran, vaahtokarkin ja pehmiksen väliltä.
Hedelmiä oli jos jonkinlaista, mutta itse olen enemmän marjojen sekä vihannesten ystävä, joten näitä en kovin paljon itse syönyt.
Meikäläinenhän ei myöskään viinilasiin sylje, joten olihan se loman kunniaksi mukava ottaa myös ruokajuomat aterioiden kylkeen. Tämä ei jää tavaksi kotona…. All inclusiveen kuului muutenkin tosi kattava juomavalikoima. Itse en niin drinkeistä saati oluesta perusta, mutta mojito ja GT olivat kyllä erinomaisia. Testiluonteisesti tyyppasin myös jotakin ysikytlukua henkivää hedelmädrinksua, joka oli niin ällöttävän makea ettei kyllä pystynyt juoda. Rehellisiä kännejä ei kyllä juotu yhtenäkään iltana vaan juomien määrä pysyi max muutamassa lasissa per ateria, eikä ihme kyllä resortilla näkynyt muutenkaan humalaisia hoipertelemassa. Ja hyvä niin, paikan perheluonne huomioon ottaen!
Sää Lanzarotella marraskuussa
Sää oli hyvin tasalaatuista, n. 21-23 astetta ja puolipilvistä joka päivä. Joukkoon mahtui yksi pilvinen päivä ( joka tuntui heti aika viileältä) ja vähän aurinkoisempiakin päiviä.
Aamuseiskan ja kasin maissa ( juu, pikkulapsiperheissä herätään ajoissa) oli viileähköä, mutta lämpötila nousi auringon myötä mukavasti. Kun aurinko porotti pilvettömältä päivältä tarkeni vähintäänkin hyvin, mutta iltakuudelta auringon laskiessa tuli viileää, n. 16-18 astetta, joka tuntuu suht kylmältä kun arska ei paista. Sellaisista ihanista etelän lämpöisistä illoista ei siis päästy tällä reissulla nauttimaan.
Lanzarote paikkana
Jos etsit monipuolista aktiivilomaa, jossa pääset tutustumaan paikalliseen kulttuuriin, tämä ei oo sulle. Saari on muita Kanarian sisarussaariaan paljon rauhallisempi. Shoppailumahdollisuudetkin olivat olemattomat, ellet halua raahata himaan kassikaupalla halpaa viiniä ja lanzarote-magneetteja tai ”hassuja” t-paitoja. Itselle on oikeastaan vaan plussa, jos shoppailemaan ei lomalla pääse. Nykyään kun kaiken mahdollisen voi internetin ihmemaailmasta tilata kotiovelle, tuo shoppailu vaan turhaa stressiä lomamoodiin. Sillä jos kauppoja tarjolla on, olisihan niihin päästävä käymään.
Lanzaroten luonto on karua, vihreää tuolta ei tahdo löytyä kuin erikseen istutettuna. Tulivuoria piisaa ja mustaa laavakiveä. Hotellin läheinen hiekkaranta (Costa Teguise) oli kyllä upea, hienoa hiekkaa täysin puhtaalla rannalla. Aalloissa kahlaaminen olikin meikäläisen ja kolmevuotiaan lempihommaa! Käytiin myös läheisessä akvaariossa ihmettelemässä mm. haita ja rauskuja.
Lasten kanssa lomailu on kyllä intensiivistä hommaa, päivät menevät siivillä. Viikko on yksi silmänräpäys, kun päivät lomallakin rakentuvat tiettyjen rutiinien ympärille. Kun mukelot on saatu unten maille päivän päätteeksi tainnutettua, on sitä itse niin naatti että on täysin valmista kauraa yöpuulle itsekin. Mutta lämpö. se on kyllä ihanaa!! Ja valmis ruokapöytä, josta löytyy jokaiselle jotakin, myös sille nirsoimmalle lapsoselle vähintään ne nakit ja ranskikset.